KKO:1989:89
- Asiasanat
- Yleinen tie - Tiekorvaus
- Tapausvuosi
- 1989
- Antopäivä
- Diaarinumero
- M88/260
- Taltio
- 2260
- Esittelypäivä
Tienpitäjä oli kustannuksellaan valmistuttanut kiinteistöstä tiealueeksi otetuilta tiluksilta poistettavan puuston puutavaraksi, joka oli jäänyt kiinteistön omistajalle. Katsottiin, ettei kiinteistön omistaja, joka näin oli säästynyt hakkuukustannusten suorittamiselta, ollut tienpitäjän mainitun toimenpiteen johdosta saanut yleisistä teistä annetun lain 67 §:n 1 momentissa tarkoitettua ilmeistä hyötyä tiestä. Hakkuukustannuksia ei vähennetty kiinteistön osalta sanotun lain mukaan suoritettavista korvauksista.
ASIAN KÄSITTELY TOIMITUKSESSA JA TOIMITUSMIESTEN RATKAISU
Tie- ja vesirakennushallitus oli 28.6.1984 ja 12.11.1985 antamillaan päätöksillä vahvistanut Kauhavan - Ylivieskan maantien 740 parantamissuunnitelman välillä Kukkola -Ylikylä ja antanut 3.2.1986 vastaavan tiepäätöksen. Hanketta varten tarvittavat tiealueet oli 4.3.1986 otettu tienpitäjänä olevan valtion edustajan tie- ja vesirakennuslaitoksen Vaasan piirin haltuun. Vaasan lääninhallitus oli 14.4.1986 sanotun piirin piirikonttorin anomuksesta määrännyt pidettäväksi yleisistä teistä annetun lain 37 §:n mukaisen tietoimituksen.
Tietyön johdosta oli A:n ja B:n Kortesjärven kunnan Ylikylän kylässä omistamasta Alatuvan tilasta RN:o 10:50 tiealueeksi jääneiltä tiluksilta jouduttu tienpitäjän toimesta poistamaan puusto. Tämän puuston oli tienpitäjä metsäammattimiehiä käyttäen kustannuksellaan valmistuttanut puutavaraksi, joka oli jäänyt A:lle ja B:lle. Näin A ja B olivat tämän noin 305 kuutiometrin määräisen puutavaran myydessään saaneet siitä hankintahinnan mukaisen korvauksen, vaikka he eivät olleet vastanneet hakkuukustannuksista. Koska A ja B siten olivat hyötyneet tienpitäjän kustannuksella, tie- ja vesirakennushallitus on yleisistä teistä annetun lain 67 §:n 1 momentin säännöksiin viitaten vaatinut, että Alatuvan tilan osalta suoritettavista korvauksista oli vähennettävä tienpitäjän maksamat puuston hakkuukustannukset 11.847,20 markkaa.
Toimitusmiehet ovat 18.2.1988 lopetetussa toimituksessa todenneet, että tienpitäjä oli muun muassa Alatuvan tilan osalta kustannuksellaan poistanut puuston tiealueelta sen jälkeen kun tilan omistajat eivät olleet sitä heille asetetussa määräajassa tehneet. Toimitusmiehet ovat hylänneet tie- ja vesirakennushallituksen edellä selostetun vaatimuksen lakiin perustumattomana ja määränneet Alatuvan tilan osalta suoritettavaksi korvauksia yhteensä 31.194 markkaa 32 penniä korkoineen.
ASIAN KÄSITTELY MAAOIKEUDESSA JA MAAOIKEUDEN PÄÄTÖS 13.9.1988
Tie- ja vesirakennushallitus on hakenut muutosta toimitusmiesten ratkaisuun ja maaoikeudessa muun muassa toistanut vaatimuksensa, että Alatuvan tilan osalta määrätyistä korvauksista vähennetään puuston hakkuukustannukset 11.847,20 markkaa.
Kuultuaan asianosaisia ja toimitusinsinööriä maaoikeus on päätöksessään todennut, että Alatuvan tilan omistajille oli koitunut ilmeistä hyötyä siitä, että tienpitäjä oli tietyön yhteydessä metsäalan ammattimiehillä hakkauttanut puuston tiealueelta. Sen vuoksi oli oikeutettua, että korvauksia soviteltiin huomioon ottaen tämä ilmeinen hyöty. Olosuhteet huomioon ottaen ei tie- ja vesirakennushallituksen hakkuukustannuksista esittämän laskun määrää 11.847,20 markkaa kuitenkaan voitu sellaisenaan pitää vähennyskelpoisena. Yleisistä teistä annetun lain 62 §:n 1 momentin 2 kohdan ja 67 §:n 1 momentin nojalla maaoikeus on vähentänyt Alatuvan tilan osalta toimituksessa määrätyistä korvauksista harkinnan mukaan 8.000 markkaa, joten tämän tilan omistajille A:lle ja B:lle maksettava kokonaiskorvaus aleni 23.194,32 markkaan toimituksessa määrättyine korkoineen.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle ja B:lle on 25.1.1989 myönnetty valituslupa. Tie- ja vesirakennushallitus on antanut pyydetyn vastauksen.
A ja B ovat vaatineet maaoikeuden päätöksen kumoamista ja asian jättämistä toimitusmiesten ratkaisun varaan. Lisäksi he ovat pyytäneet korvausta oikeudenkäyntikuluistaan maaoikeudessa ja Korkeimmassa oikeudessa.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 25.8.1989
Käsittelyratkaisu
A:n ja B:n vaatimus tie- ja vesirakennushallituksen velvoittamisesta korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa maaoikeudessa jätetään vasta täällä tehtynä tutkimatta.
Pääasiaratkaisun perustelut
Yleisistä teistä annetun lain 67 §:n 1 momentin säännöksessä, jonka mukaan tien tekemisestä kiinteistölle koituva ilmeinen hyöty vähennetään tienpitäjän maksettavasta korvauksesta, tarkoitetaan sitä erityistä hyötyä, minkä kiinteistö saa tiestä. Sen sijaan ei tuossa lainkohdassa tarkoiteta kiinteistön omistajan saamalla ilmeisellä hyödyllä sitä, että tienpitäjä on tietä rakentaessaan kustannuksellaan valmistuttanut kiinteistöstä tiealueeksi otetuilta tiluksilta poistettavan puuston puutavaraksi, joka on jäänyt kiinteistön omistajalle. Maaoikeuden ei siten olisi tullut mainitsemillaan perusteilla vähentää Alatuvan tilan osalta suoritettavista korvauksista tieja vesirakennushallituksen maksamia puuston hakkuukustannuksia.
Tuomiolauselma
Maaoikeuden päätös kumotaan. Toimitus jätetään Alatuvan tilan RN:o 10:50 osalta suoritettavien korvausten osalta pysyväksi. Tie- ja vesirakennushallitus velvoitetaan korvaamaan A:n ja B:n yhteiset kulut Korkeimmassa oikeudessa 1.200 markalla.
Ratkaisuun osallistuneet: oikeusneuvokset Portin, Riihelä, Haar- mann, Roos ja Taipale